Lohjan Museon tehtävä on toimia Lohjan muistina eli tallettaa, tutkia ja esittää Lohjan alueen kulttuuriperintöä.
Meillä museoammattilaisilla on vastuu siitä, mitä tallennetaan kokoelmiin. Usein kuulee kysyttävän, onko esine tarpeeksi vanha, jotta sen voisi lahjoittaa museoon. Yhtä usein ihmiset ovat yllättyneitä, kun kerromme, ettei esineen tarvitse olla vanha, jotta se kelpaisi museoon.
Esineen museaaliseen arvoon ei vaikuta esineen ikä tai rahallinen arvo, vaan sen käyttöön liittyvät tiedot ja tarinat. Teollisen aikakauden esineistö on samankaltaisia, joten teemme aktiivisesti yhteistyötä muiden Länsi-Uudenmaan museoiden kanssa, ettemme kaikki talleta kokoelmiimme samanlaisia esineitä. Lisäksi valtakunnallisesti teemme museoiden välistä tallennus- ja kokoelmayhteistyötä, jossa tallennamme mineraalikaivosteollisuuteen ja kotitalousmuoveihin liittyvää aineistoa.
Nyt viettäessämme Lohja 700-juhlavuotta, mietimme mitä meidän tulisi tallentaa tästä juhlavuodesta. Tästä hetkestä olisi helpoiten saatavissa aineistoa, mutta sen valikoiminen, mitä museoon tallennetaan, on sitäkin haastavampaa. Tavaratulva ja matkapuhelimilla otetut tuhannet kuvat ja sähköposteiksi muuttuneet kirjeet luovat lisähaasteita. Mitä vuodesta 2023 tulisi tallettaa tuleville sukupolville?
Kerro oma vastauksesi meille Visit Lohjan Facebook-sivulla.
Kulttuuriperintö on sekä aineellista että aineetonta, niin esineitä, perittyjä tapoja, ruokaa kuin meitä ympäröivä maisema ja rakennukset. Kulttuuriperintö ja -ympäristö ovat yhteistä omaisuuttamme, jota säilytetään tutkimukseen perustuen tuleville sukupolville.
Lohjan Museo on toiminut jo yli sata vuotta
Mikä tekee museosta museon? Rakennus, missä museo sijaitsee, ihmiset jotka siellä työskentelevät, esineet mitkä siellä ovat? Lohjan Museo on toiminut vuodesta 1911 alkaen useassa eri paikassa. Ensimmäinen ”museo” oli Vaanilan kartanon emännän Bertha Heitmannin lahjoittama lasiovellinen museokaappi, joka oli sijoitettu Lohjan kirkon asehuoneeseen, mikä oli tuolloin kaikkein paloturvallisin paikka. Tämän jälkeen museo toimi yli 40 vuotta Kreanderin talossa nykyisen seurakuntatalon paikalla. Nykyisessä kotiseututalossa Lohjan Museo toimi 1950-luvulta 1970-luvun loppupuolelle asti. Viimeiset 40 vuotta museo on toiminut Iso-Pappilassa.
Vaikka museossa ympärillämme ovat vanhat seinät ja olemme upean kulttuuriympäristön keskellä, tämä ei vielä tee meistä museota. Toimivan museon kivijalka ovat kokoelmat, jotka ovat siten museotoiminnan tärkein perusta. Museon tietovarannon muodostavat esine-, valokuva-, arkisto- ja käsikirjastokokoelmat.
Näistä rakentuvat museon näyttely- ja opetustoiminta. Näyttely ei ole esineitä vitriinissä, vaan näyttely pohjautuu tietoon ja tutkimukseen, jonka pohjalta kerromme historiaa.
Kokoelmien määrä on pikkuhiljaa kasvanut ja niitä on eri aikakausina kerätty eri periaattein. Museomme kokoelmiin kuuluu 24 177 esinettä ja 80 839 valokuvaa. Esineiden koko vaihtelee nuppineulasta kirjastoautoon ja kaikkeen siltä väliltä. Tämän takia meidän tulee tarkkaan miettiä ja arvottaa, mitä kokoelmiimme otamme.
Tavoite ei ole, että keräisimme mahdollisimman paljon tai samanlaisia esineitä, vaan esineitä, jotka täydentävät kokoelmiamme ja antavat mahdollisimman monipuolisen kuvan eri aikakausista.
Vain murto-osa kokoelmiimme kuuluvista esineistä on nähtävillä Lohjan Museolla, mutta kokoelmiamme pääsee näkemään myös Länsi-Uudenmaan museoiden yhteisessä kokoelmakeskus Leirassa, joka sijaitsee Raaseporissa. Leiraan voi tutustua avointen ovien päivinä tai sopimuksen mukaan. Seuraava avointen ovien päivä on 6. toukokuuta. Tervetuloa!
